---
title: "Tuotelähtöinen vai asiakaslähtöinen B2B-myynti: kumpi luo enemmän arvoa?"
url: https://paulviio.com/fi/tuotelahtoinen-vai-asiakaslahtoinen-b2b-myynti/
language: fi
published: 2026-11-17
author: Dr. Paul Viio
---

# Tuotelähtöinen vai asiakaslähtöinen B2B-myynti: kumpi luo enemmän arvoa?

*Miksi asiakaslähtöisyys ansaitsee B2B-yritysten johdon huomion – ja miksi oikea lähestymistapa ei ole pelkästään asiakkaan asettamista etusijalle.*

## Lyhyesti

Tämä artikkeli tarkastelee tuotelähtöisen ja asiakaslähtöisen B2B-myynnin eroja ja sitä, millaisissa olosuhteissa asiakaslähtöinen lähestymistapa voi edistää kilpailuetua ja kannattavaa kasvua. Akateemisen tutkimuksen ja liike-elämän käytännön pohjalta se vertaa perinteistä sisältä ulos -näkökulmaa, joka lähtee tuotteista, ulkoa sisään -näkökulmaan, joka lähtee asiakkaan liiketoiminnan ja arvonluonnin mahdollisuuksien ymmärtämisestä. Artikkeli kyseenalaistaa oletuksen, että asiakaslähtöisyyden lisääminen johtaa automaattisesti parempaan myyntitulokseen. Tutkimusten mukaan asiakassuuntautuneisuuden hyödyt riippuvat myyntitilanteesta ja kyvystä muuttaa asiakasymmärrys adaptiiviseksi myyntikäyttäytymiseksi ja tehokkaaksi arvonluonniksi. Artikkelin mukaan asiakaslähtöisyyttä ei pidä ymmärtää pelkästään myyjien ajattelutavan tai myyntitekniikoiden muutoksena, vaan strategisena orientaationa, joka edellyttää organisaatiolta kyvykkyyksiä ymmärtää, luoda, viestiä, toimittaa, todentaa ja ottaa talteen asiakasarvoa. Johdolle keskeinen johtopäätös on, että tavoitteena ei pitäisi olla asiakaslähtöisyyden maksimointi umpimähkään, vaan sen selvittäminen, missä ja miten ulkoa sisään -näkökulmaan perustuva asiakaslähtöinen lähestymistapa voi luoda asiakkaille ylivertaista arvoa ja samalla edistää toimittajan kannattavuutta ja pitkän aikavälin kilpailukykyä.

## Kilpailun muuttuva logiikka B2B-markkinoilla

Monet B2B-yritykset ovat vuosikymmenten ajan rakentaneet kilpailuetunsa tuotteidensa, teknisen asiantuntemuksensa, tuotantokyvykkyyksiensä ja toiminnallisen tehokkuutensa varaan. Taustalla oleva logiikka on ollut yksinkertainen: kehitä ylivertaisia tuotteita, valmista ja toimita ne tehokkaasti ja vakuuta asiakkaat siitä, miksi heidän kannattaa valita juuri teidän tarjoomanne kilpailevien vaihtoehtojen sijaan.

Tämä sisältä ulos -lähestymistapa on palvellut monia yrityksiä hyvin, ja se palvelee niitä edelleen.

Kilpailuympäristö on kuitenkin muuttumassa. Asiakkaista on tullut vaativampia ja paremmin informoituja, ja he pystyvät yhä paremmin arvioimaan kilpailevia tarjoomia ilman, että heidän tarvitsee turvautua myyjiin tuotetiedon saamiseksi.

Tuore liike-elämän tutkimus havainnollistaa tätä kehitystä. McKinseyn vuoden 2026 Global B2B Pulse -tutkimuksessa, johon osallistui lähes 4 000 päätöksentekijää 13 maasta, havaittiin, että B2B-ostajat käyttävät ostoprosessinsa aikana keskimäärin noin kymmentä kanavaa. Generatiivisesta tekoälystä on myös tullut yksi johtavista kanavista toimittajien löytämisessä ja arvioinnissa ([McKinsey & Company, 2026](https://www.mckinsey.com/capabilities/growth-marketing-and-sales/our-insights/the-surprising-economics-of-b2b-growth-the-new-survival-threshold-and-what-it-takes-to-thrive)).

Vastaavasti Gartnerin 632 B2B-ostajaa kattanut kysely osoitti, että 61 % piti parempana kokonaisostokokemusta, jossa ei ole vuorovaikutusta myyjien kanssa, vaikka ostajat arvostivatkin edelleen myyjän osallistumista tiettyihin tehtäviin, jotka vaativat tilannesidonnaista asiantuntemusta ([Gartner, 2025](https://www.gartner.com/en/newsroom/press-releases/2025-06-25-gartner-sales-survey-finds-61-percent-of-b2b-buyers-prefer-a-rep-free-buying-experience)).

Nämä havainnot viittaavat siihen, että myyjät eivät voi enää luottaa siihen, että he hallitsevat pääsyä tuotetietoon tai ovat asiakkaan ensisijainen tiedonlähde saatavilla olevista tarjoomista.

Samaan aikaan toimittajien voi olla yhä vaikeampaa erottautua pelkkien teknisten ominaisuuksien avulla markkinoilla, joilla kilpailevat tuotteet tarjoavat samankaltaista toiminnallisuutta ja suorituskykyä. Arvoperusteista myyntiä koskeva tutkimus tunnistaa kyvyn osoittaa tarjooman taloudellinen vaikutus asiakkaan liiketoimintaan yhdeksi tavaksi erottautua tuoteominaisuuksien ja hinnan ulkopuolella ([Terho ym., 2012](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2011.11.011); [Keränen ym., 2021](https://shop.sloanreview.mit.edu/store/three-ways-to-sell-value-in-b2b-markets)).

Tämä herättää tärkeän strategisen kysymyksen:

**Jos asiakkaat pitävät kilpailevia tuotteita yhä samankaltaisempina, mikä saa heidät valitsemaan teidän yrityksenne – ja mahdollisesti maksamaan tarjoomastanne preemiota?**

Yksi vastaus on siirtyä perinteisen sisältä ulos -näkökulman, joka lähtee toimittajan tuotteista ja kyvykkyyksistä, ohi kohti ulkoa sisään -näkökulmaa, joka alkaa asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämisestä ja niiden mahdollisuuksien tunnistamisesta, joilla toimittaja voi edistää asiakkaan menestystä.

Tässä kohtaa asiakaslähtöisyys astuu kuvaan.

Mutta onko asiakaslähtöisyys aina parempi lähestymistapa? Ja parantaako asiakaslähtöisyyden lisääminen välttämättä myyntitulosta ja kannattavuutta?

Tieteellinen tutkimus viittaa siihen, että vastaukset ovat monisyisempiä kuin voisi olettaa.

## Tuotelähtöinen vai asiakaslähtöinen B2B-myynti: mikä on ero?

Tuotelähtöisen ja asiakaslähtöisen B2B-myynnin perustavanlaatuinen ero on niiden lähtökohdassa ja taustalla olevassa näkökulmassa.

**Tuotelähtöinen lähestymistapa omaksuu sisältä ulos -näkökulman** ja lähtee toimittajan tuotteista, palveluista, resursseista ja kyvykkyyksistä. Myyntiorganisaatio keskittyy ymmärtämään tarjoomaansa, tunnistamaan potentiaalisia asiakkaita, osoittamaan tuotteiden hyötyjä ja vakuuttamaan asiakkaat siitä, miksi sen tarjooma on kilpailevia vaihtoehtoja parempi.

**Asiakaslähtöinen lähestymistapa** sen sijaan **omaksuu ulkoa sisään -näkökulman** ja lähtee asiakkaan liiketoiminnasta, tilanteesta, tavoitteista ja haasteista. Myyntiorganisaatio pyrkii ymmärtämään, mitä asiakkaat yrittävät saavuttaa, mitä he pitävät arvokkaana ja miten toimittaja voi osallistua tuon arvon luomiseen hyödyntämällä tuotteitaan, palveluitaan, asiantuntemustaan ja muita kyvykkyyksiään.

Sisältä ulos- ja ulkoa sisään -näkökulmien välinen ero juontaa juurensa vuosikymmenten markkinointitutkimukseen, erityisesti palvelujen ja suhdemarkkinoinnin pohjoismaiseen koulukuntaan (Nordic School). [Grönroos (1994)](https://doi.org/10.1108/00251749410054774) kyseenalaisti perinteisen kilpailukeinoparadigman (marketing mix) ja puolusti siirtymää kohti asiakassuhteiden ja vuorovaikutuksen johtamista. Myöhempi tutkimus syvensi ymmärrystä siitä, miten toimittajat voivat edistää arvonluontia asiakkaan liiketoimintaprosesseissa ([Grönroos, 2011](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2010.06.036)). Viime aikoina [Grönroos (2023)](https://doi.org/10.1177/14413582231172269) on nimenomaisesti asettanut vastakkain sisältä ulos -suuntautuneen markkinoinnin suunnittelun ja toteutuksen sekä ulkoa sisään -lähestymistavan, joka perustuu asiakkaiden tarpeiden ja arvonluontiprosessien ymmärtämiseen.

B2B-myynnin näkökulmasta ulkoa sisään -lähestymistavan omaksumisen vaikutuksia ovat tutkineet Viio ja Grönroos (2014, 2016). Heidän tutkimuksensa osoittaa, miten toimittajat sopeuttavat myyntiprosessejaan asiakkaiden ostoprosesseihin ottaen huomioon ostotilanteen luonteen, asiakkaan hankintaportfolion sekä molempien osapuolten suhdeorientaation ([Viio & Grönroos, 2014](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2014.05.022); [2016](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2015.07.013)).

[Viion ja Nordinin (2017)](https://doi.org/10.1080/1051712X.2017.1313673) tutkimus puolestaan korostaa, että merkityksellinen myynnin sopeuttaminen voi edellyttää muutoksia paitsi myyntikäyttäytymisessä myös sen taustalla olevassa myynnin ajattelutavassa.

Yhdessä nämä tutkimukset tarjoavat tutkimukseen perustuvan pohjan ymmärtää asiakaslähtöinen B2B-myynti muuna kuin pelkkänä asiakassuuntautuneisuuden osoittamisena. Siihen kuuluu asiakkaan näkökulman omaksuminen, sen ymmärtäminen, miten asiakas ostaa ja luo arvoa, sekä toimittajan kaupallisen toimintatavan sopeuttaminen sen mukaisesti.

On tärkeää huomata, että nämä tutkimukset eivät osoita ulkoa sisään -myynnin tuottavan aina korkeampaa kannattavuutta kuin sisältä ulos -myynnin. Ne tarjoavat pikemminkin käsitteellistä ja empiiristä tukea sille, että myyntiprosesseja ja -käyttäytymistä on tärkeää sopeuttaa asiakkaiden ostotilanteisiin ja suhdeorientaatioihin.

Lähestymistapojen eroa voidaan havainnollistaa kahdella kysymyksellä:

- **Tuotelähtöinen (sisältä ulos):** Miten saamme asiakkaat vakuuttumaan ja ostamaan tuotteitamme?
- **Asiakaslähtöinen (ulkoa sisään):** Miten voimme auttaa asiakkaita saavuttamaan liiketoimintatavoitteensa, ja mikä rooli tarjoomallamme ja kyvykkyyksillämme voi siinä olla?

Kummassakin lähestymistavassa myydään tuotteita ja palveluita. Niiden erilaiset näkökulmat kuitenkin vaikuttavat siihen, miten mahdollisuuksia tunnistetaan, miten arvolupauksia kehitetään ja miten myyjän rooli ymmärretään.

| Ulottuvuus | Tuotelähtöinen myynti | Asiakaslähtöinen myynti |
|---|---|---|
| Näkökulma | Sisältä ulos: toimittajalta kohti asiakasta | Ulkoa sisään: asiakkaan liiketoiminnasta kohti toimittajaa |
| Lähtökohta | Toimittajan tuotteet ja kyvykkyydet | Asiakkaan liiketoiminta ja tavoitteet |
| Ensisijainen painopiste | Tuoteominaisuudet, tekniset tiedot ja hyödyt | Asiakkaan tulokset ja arvonluonti |
| Myyntidialogi | Mitä tuotteemme pystyvät tekemään | Mitä asiakas haluaa saavuttaa |
| Erottautuminen | Tuotteen laatu, ominaisuudet, suorituskyky ja hinta | Merkityksellinen asiakasarvo ja vaikutus tuloksiin |
| Arvolupaus | Miksi tarjoomamme on parempi | Miksi panoksemme on arvokas juuri tälle asiakkaalle |
| Asiakassuhteet | Usein transaktio- tai tarjoomakeskeisiä | Mahdollisesti laajempia, yhteistyöhön perustuvia ja pitkäkestoisempia |
| Myynnin menestys | Tilaukset, liikevaihto, volyymi ja tuotekatteet | Kannattava kasvu, toteutunut asiakasarvo, asiakaspysyvyys ja asiakassuhteen kehittyminen |

*Taulukko 1. Tuotelähtöisen (sisältä ulos) ja asiakaslähtöisen (ulkoa sisään) B2B-myynnin käsitteellinen vertailu. Pohjana Grönroos (1994, 2011, 2023), Viio ja Grönroos (2014, 2016) sekä arvoperusteista myyntiä koskeva kirjallisuus (Terho ym., 2012; Keränen ym., 2021). Ulottuvuudet havainnollistavat toisistaan poikkeavia orientaatioita, eivät toisensa poissulkevia kategorioita.*

On tärkeää huomata, että **asiakaslähtöisyys ei tee tuotteiden erinomaisuudesta merkityksetöntä.** Tuotteiden laatu, tekninen asiantuntemus, luotettavuus ja toiminnallinen suorituskyky ovat edelleen asiakasarvon luomisen tärkeitä perustoja.

Keränen ym. (2021) tunnistavatkin tuotekeskeisen arvoperusteisen myynnin yhdeksi oikeutetuksi lähestymistavaksi, jossa toimittajat erottautuvat osoittamalla tarjoomansa taloudelliset hyödyt asiakkaille.

**Muuttuu ei välttämättä se, mitä yritys myy, vaan näkökulma, josta se lähestyy asiakkaita ja päättää, miten arvoa luodaan.**

## Miksi B2B-yritysten pitäisi olla asiakaslähtöisempiä?

Asiakaslähtöisyyden liiketoiminnallinen peruste ei ole se, että asiakkaiden pitäisi aina saada enemmän huomiota, räätälöintiä tai palvelua.

Ulkoa sisään -näkökulma voi pikemminkin auttaa toimittajia tunnistamaan, luomaan ja ottamaan talteen arvoa, jonka ensisijaisesti tuotteilla erottautuvat kilpailijat saattavat ohittaa.

Sen sijaan, että yritykset kysyisivät vain, miten nykyisiä tuotteita voidaan myydä useammille asiakkaille, ne tarkastelevat myös, mihin asiakkaiden haasteisiin ja mahdollisuuksiin niiden kyvykkyydet voisivat vastata.

Arvoperusteista myyntiä, hinnoittelua ja asiakassuhteita koskeva tutkimus tunnistaa useita mekanismeja, joiden kautta tämä voi edistää liiketoiminnan tulosta ([Terho ym., 2015](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2015.02.017); [Raja ym., 2020](https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2020.03.026)).

Kolme mahdollisuutta on erityisen tärkeitä.

### 1. Erottautuminen tuotteiden ja hinnan ulkopuolella

Kun toimittajat kilpailevat ensisijaisesti tuotteiden teknisillä ominaisuuksilla, asiakkaiden on helpompi verrata niiden tarjoomia vaihtoehtoihin.

Tuotteen hankintahinta on kuitenkin usein vain yksi osa sen taloudellista vaikutusta asiakkaan liiketoimintaan.

Ajatellaan teollisuuslaitteiden toimittajaa. Hankinta voi keskittyä hankintahintaan, kun taas tuotanto voi painottaa käyttöastetta, kunnossapitoa ja tuottavuutta. Talousosasto puolestaan voi keskittyä kokonaiskustannuksiin (TCO), sijoitetun pääoman tuottoon ja pääoman tehokkuuteen.

Sisältä ulos -lähestymistapa voi korostaa ensisijaisesti laitteen teknisiä ominaisuuksia, toimintoja ja suorituskykyetuja. Ulkoa sisään -lähestymistapa alkaa sen tarkastelusta, miten laite voi edistää tuloksia, joita eri sidosryhmät pitävät arvokkaina.

Tavoitteena ei ole pelkästään väittää, että tarjooma luo arvoa, vaan osoittaa, miksi tuo arvo on merkityksellinen, ja mahdollisuuksien mukaan kvantifioida sen taloudellinen vaikutus.

[Hinterhuberin (2017)](https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2016.11.019) tutkimus, joka perustui 131 yhdysvaltalaisen teollisuuden myynti- ja asiakkuuspäällikön kyselyyn, osoitti, että arvon kvantifiointikyvykkyydet olivat positiivisessa yhteydessä yrityksen tulokseen, mutta eivät yksittäisten myyntipäälliköiden suoritukseen.

Tämä havainto tukee sitä, että arvon kvantifiointia on tärkeää kehittää organisaation kyvykkyytenä eikä käsitellä sitä pelkästään yksittäisen myyjän taitona.

Tämä liittyy läheisesti **arvoperusteisen myynnin** logiikkaan, jolla on syvät juuret B2B-markkinoinnin tutkimuksessa.

Jo vuonna 1999 Anderson ja Narus rakensivat vaikutusvaltaisen kirjansa *Business Market Management: Understanding, Creating, and Delivering Value* kolmen toisiinsa kytkeytyvän toiminnon varaan: sen ymmärtäminen, mitä asiakkaat arvostavat, merkityksellisen arvon luominen ja tuon arvon toimittaminen.

Aiemmassa tutkimuksessaan [Anderson ja Narus (1998)](https://hbr.org/1998/11/business-marketing-understand-what-customers-value) korostivat, kuinka tärkeää on ymmärtää ja kvantifioida, mitä asiakkaat arvostavat. Myöhemmin [Anderson, Narus ja van Rossum (2006)](https://hbr.org/2006/03/customer-value-propositions-in-business-markets) osoittivat, miten toimittajat voivat kehittää vakuuttavia arvolupauksia keskittymällä niihin hyötyihin ja eroihin, jotka ovat asiakkaille tärkeimpiä.

Laajempaan asiakasarvon näkökulmaan nojaten [Terho ym. (2012)](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2011.11.011) käsitteellistivät arvoperusteisen myynnin kolmen ulottuvuuden kautta: asiakkaan liiketoimintamallin ymmärtäminen, arvolupauksen rakentaminen ja asiakasarvon viestiminen.

Vastaavasti [Töytäri ym. (2011)](https://doi.org/10.1108/08858621111162299) tarkastelivat arvoperusteisen myynnin käytännön toteutusta, mukaan lukien arvon kvantifiointi ja asiakasarvon luomisen kaupalliset vaikutukset.

Keräsen, Terhon ja Sauraman (2021) tutkimus, joka perustuu yli vuosikymmenen kenttätutkimukseen yli 70 B2B-yrityksessä, erottaa kolme lähestymistapaa: tuotekeskeisen, asiakkaan prosesseihin keskittyvän ja suorituskykyyn keskittyvän arvoperusteisen myynnin.

Yhdessä nämä tutkimukset tarjoavat tutkimukseen perustuvan pohjan siirtyä tuoteominaisuuksista ja hinnasta kohti merkityksellisen asiakasarvon ymmärtämistä, luomista, viestimistä ja toimittamista.

Strateginen mahdollisuus ei siis ole yksinkertaisesti lopettaa tuotteiden myyntiä ja alkaa myydä ratkaisuja. Kyse on sen tunnistamisesta, missä ja miten yritys voi antaa merkityksellisen panoksen asiakkaan arvonluontiin.

### 2. Uusien kasvumahdollisuuksien tunnistaminen ja asiakassuhteiden vahvistaminen

Tuotelähtöiset myyntiorganisaatiot lähestyvät asiakkaita usein nykyisen tuoteportfolionsa kautta.

Tämä sisältä ulos -näkökulma voi rajoittaa niiden ymmärrystä asiakkaiden laajemmista haasteista ja kehittämismahdollisuuksista.

Ulkoa sisään -lähestymistapa kannustaa myyjiä tutkimaan asiakkaan liiketoimintaa laajemmin, mikä voi paljastaa mahdollisuuksia lisätuotteisiin, palveluihin, innovaatioihin, toimintojen väliseen yhteistyöhön tai uusiin liiketoimintamalleihin.

Arvoperusteista myyntiä koskeva tutkimus korostaa asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämisen merkitystä sen sijaan, että myyntityö rajoittuisi nykyisten tuotteiden hyötyjen viestimiseen. [Terho ym. (2012)](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2011.11.011) käsitteellistävät arvoperusteisen myynnin asiakkaan liiketoimintamallin ymmärtämisen, osuvien arvolupausten rakentamisen ja asiakasarvon viestimisen kautta.

Tähän näkökulmaan nojaten [Viio ja Nordin (2017)](https://doi.org/10.1080/1051712X.2017.1313673) esittävät, että arvoperusteinen myynti tarkoittaa osallistumista asiakkaan liiketoiminnan parantamiseen tukemalla asiakkaan arvonluontiprosesseja ja samalla mahdollistamalla arvon talteenoton toimittajalle. He esittävät myös, että tämän saavuttaminen voi edellyttää paitsi myyntikäyttäytymisen myös taustalla olevan myynnin ajattelutavan sopeuttamista – pääasiassa kauppojen päättämiseen tähtäävästä ajattelusta kohti molempia osapuolia hyödyttävien ja kestävien liikesuhteiden luomista.

Sen sijaan, että toimittaja keskittyisi yksinomaan olemassa olevan kysynnän hyödyntämiseen, se voi siis osallistua uusien arvonluontimahdollisuuksien tunnistamiseen ja kehittämiseen.

Tämä voi myös vahvistaa asiakassuhteita. Toimittajaa, joka ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa, tuo merkityksellisiä näkemyksiä ja auttaa saavuttamaan halutut tulokset, voi olla vaikeampi korvata.

On kuitenkin tärkeää huomata, että kaupalliset hyödyt riippuvat siitä, miten näitä suhteita johdetaan.

[Terho ym. (2015)](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2015.02.017) havaitsivat 816 myyjältä ja myyntijohtajalta 30 organisaatiosta kerätyn aineiston perusteella, että myyntistrategia vaikuttaa myyjän suoritukseen sekä suoraan että epäsuorasti. Asiakassuuntautuneisuus ja arvoperusteinen myynti olivat tärkeitä mekanismeja, joiden kautta myyntistrategia muuttui myyntisuoritukseksi.

Heidän havaintonsa korostavat myös asiakassegmentoinnin, priorisoinnin ja eriytettyjen myyntimallien merkitystä.

Tavoitteena ei siis välttämättä ole tulla jokaisen asiakkaan strategiseksi kumppaniksi. Tavoitteena on määrittää, missä syvempi yhteistyö luo riittävästi yhteistä arvoa ja missä transaktionaalisempi suhde on edelleen tarkoituksenmukainen.

### 3. Kannattavan kasvun mahdollisuuksien luominen

Yleinen oletus on, että asiakaslähtöisyys lisää kustannuksia, koska se edellyttää enemmän vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, enemmän räätälöintiä ja lisäresursseja.

Näin voi toki käydä.

Ulkoa sisään -näkökulma voi kuitenkin myös parantaa kaupallisten resurssien kohdentamista auttamalla yrityksiä ymmärtämään, millä asiakkailla ja mahdollisuuksilla on suurin potentiaali yhteiseen arvonluontiin.

[Raja ym. (2020)](https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2020.03.026) korostavat teollisten palvelu- ja ratkaisutoimittajien syvällisen tutkimuksen pohjalta, miten organisaation oppiminen ja jatkuva dialogi asiakkaiden kanssa tukevat arvoperusteisen myynnin ja hinnoittelun kyvykkyyksien kehittymistä.

Nämä kyvykkyydet voivat auttaa toimittajia kehittämään tarjoomia ja kaupallisia järjestelyjä, jotka ovat linjassa asiakkaiden saaman taloudellisen arvon kanssa.

Tässä on kuitenkin tärkeä ero:

**Asiakkaalle luotu arvo ei automaattisesti muutu toimittajan talteen ottamaksi arvoksi.**

[Minerbo, Kleinaltenkamp ja Brito (2021)](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2020.11.011) tarkastelevat, miten arvonluonti, toiminnallinen suorituskyky, kyvykkyydet ja suhteen ominaisuudet ovat yhteydessä arvon talteenottoon B2B-suhteissa.

Havainnot osoittavat, että asiakasarvon tuottaminen on vain osa haastetta. Toimittajien on myös kyettävä ottamaan talteen asianmukainen osuus hinnoittelun, kaupallisten järjestelyjen tai kasvavan liiketoiminnan volyymin kautta.

Asiakaslähtöisyys edellyttää siksi kaupallista kurinalaisuutta: asiakasarvon tunnistamista, kvantifiointia, viestimistä ja todentamista sekä sellaisten järjestelyjen neuvottelemista, joiden avulla toimittaja saa reilun osuuden.

Muuten asiakaslähtöisyys uhkaa muuttua kalliiksi harjoitukseksi, jossa parannetaan asiakkaiden liiketoimintaa parantamatta riittävästi toimittajan omaa tulosta.

## Mitä tieteellinen tutkimus kertoo asiakaslähtöisyydestä ja myyntituloksesta?

Asiakaslähtöisyyden puolesta puhuu asiakassuuntautuneisuutta, adaptiivista myyntiä ja arvoperusteista myyntiä koskeva akateeminen tutkimus. Tulokset kuitenkin myös kyseenalaistavat oletuksen, että suurempi asiakassuuntautuneisuus tuottaa aina parempia tuloksia.

Ehkä tärkein havainto on peräisin Homburgin, Müllerin ja Klarmannin (2011) tutkimuksesta.

*Journal of Marketing* -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, johon osallistui 56 myyntipäällikköä, 195 myyjää ja 538 asiakasta, tutkijat havaitsivat **käänteisen U:n muotoisen yhteyden myyjän asiakassuuntautuneisuuden ja myyntituloksen välillä**.

Toisin sanoen asiakassuuntautuneen käyttäytymisen lisääminen paransi myyntitulosta tiettyyn pisteeseen asti. Sen jälkeen asiakassuuntautuneisuuden lisääminen oli yhteydessä heikkenevään tulokseen.

Kiinnostavaa on, että asiakassuuntautuneisuudella oli edelleen positiivinen yhteys asiakkaiden asenteisiin ([Homburg ym., 2011](https://doi.org/10.1509/jm.75.2.55)).

Tämä ero on erityisen tärkeä johdolle.

Asiakkaat voivat arvostaa lisähuomiota, joustavuutta ja halukkuutta täyttää heidän pyyntönsä, mutta se ei välttämättä tarkoita, että toimittaja hyötyy kaupallisesti.

Lisäksi tutkijat havaitsivat, että myyjän asiakassuuntautuneisuuden optimaalinen taso oli korkeampi yksilöllisissä tuotteissa, premium-hinnoittelustrategioissa ja voimakkaasti kilpailluilla markkinoilla.

Havainnot koskevat asiakassuuntautunutta käyttäytymistä myyntitilanteissa – eivät organisaation asiakaslähtöisyyttä kokonaisuutena. Ne kuitenkin vahvistavat tärkeää johtamisen periaatetta:

**Asiakassuuntautunut myynti tulee sopeuttaa kaupalliseen tilanteeseen sen sijaan, että sitä maksimoitaisiin umpimähkään.**

Toinen vaikutusvaltainen tutkimus, [Franken ja Parkin (2006)](https://doi.org/10.1509/jmkr.43.4.693) meta-analyysi, kattoi 155 otosta ja yli 31 000 myyjää.

Meta-analyysin mukaan adaptiivinen myyntikäyttäytyminen oli positiivisessa yhteydessä myyjien itse arvioimaan, esihenkilöiden arvioimaan ja objektiivisesti mitattuun myyntitulokseen, kun taas asiakassuuntautuneisuus oli rakennemallissa positiivisessa yhteydessä vain itse arvioituun tulokseen.

Tämä viittaa siihen, että asiakassuuntautunut ajattelutapa ei yksin riitä.

Myyjien on myös kyettävä sopeuttamaan lähestymistapansa, käyttäytymisensä ja arvolupauksensa eri asiakkaisiin, sidosryhmiin ja ostotilanteisiin.

Tämä ero on olennainen sisältä ulos- ja ulkoa sisään -keskustelun kannalta. Ulkoa sisään -näkökulman omaksuminen luo pohjan ymmärtää, mikä asiakkaille on tärkeää, mutta tuo ymmärrys on muutettava tarkoituksenmukaiseksi myyntikäyttäytymiseksi, osuviksi arvolupauksiksi ja kaupallisesti kannattaviksi toimenpiteiksi.

Yhdessä nämä havainnot auttavat selittämään, miksi pelkkä myyjien ohjeistaminen asiakassuuntautuneemmiksi ei välttämättä tuota odotettuja liiketoimintatuloksia.

Haasteena on muuttaa asiakasymmärrys kaupallisesti tehokkaaksi toiminnaksi.

## Kaikki asiakkaat eivät tarvitse samanlaista myyntiä

Yksi tutkimuksen johtopäätöksistä on, että asiakaslähtöisyyttä ei pidä sekoittaa siihen, että jokaiselle asiakkaalle tarjotaan pitkälle yksilöllinen ja suhdeintensiivinen myyntikokemus.

Ulkoa sisään -näkökulman omaksuminen tarkoittaa myös sen tunnistamista, että asiakkaat eroavat siinä, miten he ostavat ja mitä he pitävät arvokkaana.

[Viion ja Grönroosin (2014)](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2014.05.022) tutkimus osoittaa, kuinka tärkeää myyntiprosessin sopeuttaminen asiakkaan ostotilanteeseen on. Heidän viitekehyksensä tarkastelee myyntiprosessin sopeuttamista, ostajan ja myyjän suhdeorientaatiota sekä asiakkaan hankintaportfoliota.

Jatkotutkimuksessaan [Viio ja Grönroos (2016)](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2015.07.013) tarkastelivat, miten sekä ostajien että myyjien suhdeorientaatio vaikuttaa myyntiprosessin sopeuttamiseen. Heidän havaintonsa korostavat, että sopeuttamista ei voida määrittää pelkästään toimittajan omien mieltymysten tai myyntistrategian perusteella. Myös asiakkaan ostotilanne ja suhdeorientaatio on otettava huomioon.

Jotkut asiakkaat esimerkiksi ostavat vakioituja tuotteita, tietävät tarkalleen, mitä tarvitsevat, ja arvostavat ensisijaisesti saatavuutta, kilpailukykyisiä hintoja, luotettavuutta ja ostamisen helppoutta.

Näille asiakkaille asiakaslähtöisin ratkaisu voi olla tehokas digitaalinen tai itsepalveluun perustuva ostoprosessi.

Toisilla asiakkailla on monimutkaisempia haasteita. Heidän voi olla tarpeen arvioida vaihtoehtoisia teknologioita, hallita merkittäviä riskejä, koordinoida useita sidosryhmiä tai kehittää ratkaisuja, jotka vaikuttavat heidän toimintaansa ja tulevaan kilpailukykyynsä.

Näissä tilanteissa osaavat myyjät, jotka ymmärtävät asiakkaan liiketoimintaa, haastavat vallitsevia oletuksia ja edistävät arvonluontia, voivat saada aikaan huomattavasti suuremman eron.

McKinseyn vuoden 2024 B2B Pulse -tutkimus tunnisti kolme erilaista ostajatyyppiä, joilla on erilaiset mieltymykset asiakassuhteiden, digitaalisten kanavien ja ostokokemusten suhteen. Tutkimuksen mukaan ostajat suosivat henkilökohtaista vuorovaikutusta vaativammissa ostotilanteissa, kuten ostaessaan uusilta toimittajilta ([McKinsey & Company, 2024](https://www.mckinsey.com/capabilities/growth-marketing-and-sales/our-insights/five-fundamental-truths-how-b2b-winners-keep-growing)).

Vuoden 2026 kysely vahvistaa entisestään, kuinka tärkeää on yhdistää digitaalisia, etä- ja henkilökohtaisia myyntikanavia asiakkaiden erilaisten odotusten mukaisesti ([McKinsey & Company, 2026](https://www.mckinsey.com/capabilities/growth-marketing-and-sales/our-insights/the-surprising-economics-of-b2b-growth-the-new-survival-threshold-and-what-it-takes-to-thrive)).

Johtopäätös ei ole, että henkilökohtainen myyntityö olisi menettämässä merkitystään. Pikemminkin myynnin henkilöresursseja tulisi käyttää siellä, missä ne voivat luoda merkityksellistä lisäarvoa.

Johdolle strateginen kysymys kuuluu:

**Mitkä asiakkaat ja ostotilanteet oikeuttavat yhteistyöhön perustuvan, ihmisvetoisen myyntitavan – ja mitä palvelevat paremmin tehokkaat, vakioidut tai digitaaliset mallit?**

Pohjimmiltaan kyse on asiakassegmentoinnista, myyntiprosessin sopeuttamisesta, resurssien kohdentamisesta ja yhteensopivuudesta sen kanssa, miten asiakkaat ostavat.

**Aidosti asiakaslähtöisen organisaation tulisi pystyä sopeuttamaan myyntitapansa eri asiakkaisiin ja ostotilanteisiin – ei pelkästään antamaan kaikille enemmän myynnin huomiota.**

## Yksittäisestä myyntityöstä organisaation arvonluontiin

Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä asiakaslähtöisestä myynnistä on, että sen voi ottaa käyttöön yksinkertaisesti kouluttamalla myyjiä kysymään parempia kysymyksiä, kuuntelemaan tarkemmin ja toimimaan konsultatiivisemmin.

Nämä kompetenssit ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä.

Siirtyminen sisältä ulos -näkökulmasta ulkoa sisään -näkökulmaan edellyttää muutakin kuin yksittäisten myyjien ja asiakkaiden välisen vuorovaikutuksen muuttamista. Se edellyttää myös sen tarkastelua, miten organisaatio asettaa prioriteettinsa, kehittää tarjoomaansa, johtaa asiakassuhteita ja koordinoi kyvykkyyksiään.

Yritys ei voi realistisesti odottaa myyjiensä muuttuvan asiakaslähtöisiksi, jos muu organisaatio toimii edelleen yksinomaan tuotelähtöisten prioriteettien mukaan.

Ajatellaan organisaatiota, jossa suoritusta mitataan ensisijaisesti lyhyen aikavälin liikevaihdolla ja tuotevolyymillä, palkitseminen kannustaa myymään tiettyjä tuotteita, tuotekehitys on irrallaan asiakasymmärryksestä ja liiketoimintayksiköt kilpailevat keskenään yhteistyön sijaan.

Vahvasti asiakassuuntautuneidenkin myyjien voi olla vaikea luoda arvoa välittömän tarjoomansa ulkopuolella.

Tutkimus tukee organisaation yhdensuuntaisuuden merkitystä.

[Terho ym. (2015)](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2015.02.017) osoittavat, miten asiakassuuntautuneisuus ja arvoperusteinen myynti auttavat muuttamaan myyntistrategian myyjän suoritukseksi.

Vastaavasti [Kerr ja Franco-Santos (2023)](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2023.02.016) havaitsivat 207 B2B-myyjää kattaneessa tutkimuksessa, että monipuolisempi myynnin suorituksen mittaaminen oli yhteydessä asiakassuuntautuneempaan myyntikäyttäytymiseen. Heidän havaintonsa viittaavat siihen, että suorituksen mittausjärjestelmät voivat vaikuttaa myyjien asenteisiin ja asiakassuuntautuneeseen käyttäytymiseen.

[Raja ym. (2020)](https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2020.03.026) korostavat lisäksi organisaation oppimisen merkitystä arvoperusteisen myynnin ja hinnoittelun kyvykkyyksien kehittämisessä ja monistamisessa.

Yhdessä nämä havainnot vahvistavat tarvetta linjata johtajuus, myyntiprosessit, suorituksen mittaaminen, kompetenssit ja toimintojen välinen yhteistyö asiakasarvon luomisen kanssa.

Myös organisaation rakenne vaatii huolellista harkintaa. [Lee, Sridhar ja Palmatier (2015)](https://hbr.org/2015/06/customer-centric-org-charts-arent-right-for-every-company) kyseenalaistavat *Harvard Business Review* -lehdessä oletuksen, että organisoituminen asiakasryhmien ympärille olisi aina hyödyllistä. Heidän analyysinsa osoittaa, miksi asiakaslähtöisten organisaatiorakenteiden hyödyt riippuvat yrityksen olosuhteista.

Siirtyminen kohti asiakaslähtöisyyttä edellyttää myös myyntityötä ohjaavien taustaoletusten uudelleenarviointia.

[Viio ja Nordin (2017)](https://doi.org/10.1080/1051712X.2017.1313673) erottavat kaksoissilmukkaisen myynnin sopeuttamisen viitekehyksessään näkyvän myyntikäyttäytymisen sopeuttamisen ja myynnin ajattelutavan sopeuttamisen. Pelkkä myyntitekniikoiden muuttaminen ei välttämättä riitä, jos myyjät lähestyvät asiakkaita edelleen ensisijaisesti omien tuotteidensa, myyntitavoitteidensa ja sisäisten prosessiensa kautta.

Ulkoa sisään -näkökulman kehittäminen voi siksi edellyttää muutoksia sekä siinä, miten myyjät ajattelevat roolistaan, että siinä, miten he toimivat asiakassuhteissa.

Lisäksi asiakasarvoa ei luoda yksinomaan myyjän ja ostajan välillä.

[Rusthollkarhu, Hautamaki ja Aarikka-Stenroos (2021)](https://doi.org/10.1108/JBIM-03-2020-0130) kehittävät käsitteellisen näkökulman B2B-myynnin arvonluonnin ekosysteemiseen luonteeseen ja korostavat vuorovaikutusta, johon osallistuu useita toimijoita perinteisen ostaja–myyjä-suhteen ulkopuolelta.

Arvon luominen voi edellyttää koordinointia myynnin, suunnittelun, tuotekehityksen, palvelun, logistiikan, ulkoisten kumppaneiden ja asiakasorganisaation sidosryhmien välillä.

Myynnin rooli on siksi muuttumassa.

Sen sijaan, että myynnin ammattilaiset toimisivat ensisijaisesti tuoteasiantuntijoina ja suostuttelijoina, heidän on yhä useammin toimittava **asiakasarvon luomisen orkestroijina**.

Heidän roolinsa on ymmärtää, mitä asiakkaat yrittävät saavuttaa, tunnistaa merkitykselliset mahdollisuudet ja ottaa käyttöön ne kyvykkyydet, joita merkityksellisten tulosten saavuttaminen edellyttää.

On tärkeää huomata, että jokaisen myyjän ei tarvitse olla asiantuntija kaikilla alueilla. Ratkaisevaa on organisaation yhteinen kyky luoda asiakasarvoa.

### Asiakaslähtöisen B2B-myynnin viisi arvoaluetta

Työssäni B2B-yritysten kanssa käsittelen näitä haasteita [Strategic Value Sales Framework™](https://paulviio.com/fi/arvomyynnin-viitekehys/) -viitekehykseni viiden toisiinsa kytkeytyvän arvoalueen kautta.

Viitekehys perustuu asiakasarvon johtamisen, palvelujen ja suhdemarkkinoinnin, arvoperusteisen myynnin, myyntiprosessin sopeuttamisen ja organisaation kyvykkyyksien kehittämisen tutkimukseen. Se yhdistää nämä näkökulmat käytännölliseksi lähestymistavaksi asiakaslähtöiseen B2B-liiketoiminnan kaupalliseen muutokseen.

**1. Asiakkaan ja liiketoiminnan ymmärtäminen**

Syvällisen ymmärryksen kehittäminen asiakkaiden liiketoiminnasta, strategisista tavoitteista, haasteista, sidosryhmistä, ostoprosesseista ja päätöksentekokriteereistä.

Ulkoa sisään -näkökulma alkaa sen ymmärtämisestä, mitä asiakkaat yrittävät saavuttaa, miten he ostavat ja mitä he pitävät arvokkaana – ei pelkästään sen tunnistamisesta, mitä tuotteita he saattaisivat tarvita.

**2. Arvon suunnittelu ja yhteisluonti**

Sellaisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja kehittäminen, joissa toimittajan tuotteet, palvelut, asiantuntemus, teknologiat ja muut kyvykkyydet voivat edistää tuloksia, joita asiakkaat pitävät arvokkaina.

Tämä voi tarkoittaa nykyisen tarjooman sopeuttamista, asiakaskohtaisten arvolupausten kehittämistä tai yhteistyötä asiakkaiden kanssa uusien yhteisen arvonluonnin mahdollisuuksien tunnistamiseksi.

**3. Arvon viestiminen ja vaikuttaminen**

Toimittajan panoksen muuntaminen vakuuttaviksi, asiakaskohtaisiksi arvolupauksiksi ja niiden taloudellisten ja strategisten vaikutusten viestiminen.

Tähän kuuluu olennaisten sidosryhmien osallistaminen, niiden erilaisten arvoprioriteettien ymmärtäminen, odotetun liiketoimintavaikutuksen osoittaminen ja arvoperusteinen neuvottelu.

Tavoitteena ei ole pelkästään viestiä tuotteen hyötyjä, vaan osoittaa, miksi toimittajan panos on merkityksellinen asiakkaan liiketoiminnalle.

**4. Arvon toimittaminen ja toteutuminen**

Sen varmistaminen, että asiakkaille luvattu arvo toimitetaan ja että saavutetut tulokset mitataan, todennetaan ja dokumentoidaan.

Arvon toteutuminen on tärkeää paitsi asiakastyytyväisyyden myös asiakassuhteiden vahvistamisen, toimittajan panoksen osoittamisen ja tulevien liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksien tunnistamisen kannalta.

**5. Arvojohtajuus ja mahdollistaminen**

Niiden johtajuuden, johtamiskäytäntöjen, kompetenssien, organisaation kyvykkyyksien, prosessien, kannustimien ja kulttuurin kehittäminen, joita asiakaslähtöisen arvonluonnin tukeminen tehokkaasti, johdonmukaisesti ja kannattavasti edellyttää.

Tämä arvoalue käsittelee niitä organisaation edellytyksiä, joita neljän muun arvoalueen toimiminen vaatii.

Viitekehys rakentuu vakiintuneelle tutkimukselle asiakasarvon ymmärtämisestä, luomisesta ja toimittamisesta ([Anderson & Narus, 1999](https://www.kellogg.northwestern.edu/academics-research/research/detail/1999/business-market-management-understanding-creating-and-delivering-value/)), arvonluonnista ja yhteisluonnista ([Grönroos, 2011](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2010.06.036)), arvoperusteisesta myynnistä ([Terho ym., 2012](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2011.11.011)) sekä myyntiprosessin sopeuttamisesta ([Viio & Grönroos, 2014](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2014.05.022); [2016](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2015.07.013)). Viiden arvoalueen rakenne on oma synteesini näistä ja niihin liittyvistä tutkimussuuntauksista B2B-liiketoiminnan kaupallisen kehittämisen viitekehykseksi.

Neljä ensimmäistä arvoaluetta käsittelevät sitä, miten organisaatiot ymmärtävät, luovat yhdessä, viestivät, toimittavat ja todentavat asiakasarvoa. Viides käsittelee sitä, miten johtajuus ja organisaation mahdollistaminen tekevät nämä toiminnot mahdollisiksi ja kestäviksi.

**Tämä ero on perustavanlaatuinen: asiakaslähtöisyys edellyttää sekä kompetensseja luoda arvoa yksittäisissä asiakassuhteissa että organisaation kyvykkyyksiä tehdä arvonluonnista järjestelmällistä ja toistettavaa.**

Käsittelen yksilön myynnin kompetenssien ja organisaation myynnin kyvykkyyksien eroa – ja sales enablementin roolia niiden yhdistäjänä – tarkemmin artikkelissa [Myynnin kompetensseista myynnin kyvykkyyksiin: sales enablementin rooli](https://paulviio.com/fi/myynnin-kompetensseista-myynnin-kyvykkyyksiin/).

Siirtymää tuotelähtöisestä asiakaslähtöiseen B2B-myyntiin tulisi siksi käsitellä strategisena ja organisaation kehittämishankkeena – ei pelkkänä myyntikoulutuksena.

## Pitäisikö yrityksenne siirtyä kohti asiakaslähtöistä B2B-myyntiä?

Ennen muutoksen käynnistämistä kannustan ylintä johtoa pohtimaan viittä kysymystä:

1. **Mistä kilpailuetumme syntyy tänään?** Voitammeko ylivertaisten tuotteiden, alhaisempien kustannusten, luotetun asiantuntemuksen vai pelkästään kilpailukykyisen hinnoittelun ansiosta?
2. **Mitä asiakkaamme todella pitävät arvokkaana?** Ymmärrämmekö heidän liiketoimintatavoitteensa, sidosryhmänsä ja ostokriteerinsä – vai lähinnä sen, miten he ostavat ja käyttävät tuotteitamme?
3. **Miten asiakkaamme haluavat ostaa?** Mitkä ostotilanteet oikeuttavat ammattimaisen myyjän osallistumisen, ja mitä palvelevat paremmin digitaaliset tai transaktionaaliset kanavat?
4. **Olemmeko organisoituneet luomaan arvoa yksittäisten tuotteiden ulkopuolella?** Pystymmekö ottamaan käyttöön olennaisen asiantuntemuksen yli organisaatiorajojen, vai rajoittavatko rakenteemme ja kannustimemme yhteistyötä?
5. **Pystymmekö ottamaan talteen reilun osuuden luomastamme arvosta?** Muuttavatko kompetenssimme, hinnoittelutapamme ja kaupalliset mallimme asiakasarvon kannattavaksi kasvuksi?

Nämä kysymykset edustavat johtamisen johtopäätöksiä, jotka perustuvat myyntistrategiaa, arvoperusteista myyntiä, myyntiprosessin sopeuttamista ja arvon talteenottoa koskevaan tutkimukseen ([Viio & Grönroos, 2014](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2014.05.022); [Terho ym., 2015](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2015.02.017); [Minerbo ym., 2021](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2020.11.011)).

Yhdessä ne auttavat johtoa arvioimaan, lähestyykö organisaatio asiakkaita ensisijaisesti sisältä ulos -näkökulmasta – vai onko se kehittänyt sen ulkoa sisään -ymmärryksen ja ne kyvykkyydet, joita asiakasarvon luomisen mahdollisuuksien tunnistaminen ja toteuttaminen edellyttää.

Vastausten pitäisi auttaa määrittämään, missä asiakaslähtöisyyden lisääminen voisi vahvistaa kilpailuetua ja missä nykyiset toimintatavat ovat edelleen kaupallisesti tarkoituksenmukaisia.

Tavoitteena ei pitäisi olla yhden jäykän myyntifilosofian korvaaminen toisella.

Tavoitteena pitäisi olla organisaatio, joka ymmärtää, miten asiakkaat ostavat, missä arvonluonnin mahdollisuuksia on ja miten resurssit kohdennetaan sen mukaisesti.

## Lopuksi: tuotteiden erinomaisuus on perusta, asiakasarvo erottaa

Tuotelähtöisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä ei pidä käsitellä toisensa poissulkevina ideologioina.

Monet menestyvät B2B-yritykset ovat jatkossakin riippuvaisia ylivertaisista tuotteista, teknologioista, laadusta ja toiminnallisesta erinomaisuudesta.

Markkinoilla, joilla asiakkaat saavat yhä helpommin käsiinsä vertailukelpoisia tuotteita, teknistä tietoa ja vaihtoehtoisia toimittajia, pelkkä tuoteosaaminen ei kuitenkaan välttämättä enää riitä erottautumiseen.

Strateginen mahdollisuus on täydentää tuotteiden erinomaisuutta ulkoa sisään -näkökulmalla: lähteä siitä, mitä asiakkaat yrittävät saavuttaa, ja määrittää, miten toimittajan kyvykkyydet voivat edistää näitä tavoitteita.

Joillekin asiakkaille tämä tarkoittaa ostamisen tekemistä yksinkertaisemmaksi, nopeammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Toisille se tarkoittaa syvemmän asiakasymmärryksen kehittämistä, yhteistyötä liiketoiminnan parantamiseksi ja aktiivisempaa roolia mitattavien tulosten luomisessa ja toimittamisessa.

Tutkimus muistuttaa tärkeästä asiasta: asiakaslähtöisyyttä ei pidä tavoitella ehdoitta. Sen kaupalliset hyödyt riippuvat siitä, missä sitä sovelletaan, miten se toteutetaan ja onko organisaatiolla kyvykkyydet luoda ja ottaa talteen arvoa ([Homburg ym., 2011](https://doi.org/10.1509/jm.75.2.55); [Viio & Grönroos, 2014](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2014.05.022); [Terho ym., 2015](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2015.02.017)).

**Tavoitteena ei pitäisi olla asiakaslähtöisyyden lisääminen hinnalla millä hyvänsä.**

Tavoitteena pitäisi olla oppia ymmärtämään paremmin, missä asiakasarvoa voidaan luoda, kehittää kyvykkyydet sen luomiseen ja toimittamiseen sekä ottaa talteen reilu osuus tuosta arvosta kannattavien asiakassuhteiden kautta.

Viime kädessä asiakaslähtöisessä B2B-myynnissä ei ole kyse siitä, että yritys luopuisi siitä, mitä se tuottaa tai tekee poikkeuksellisen hyvin. Kyse on markkinoiden lähestymisestä asiakkaan näkökulmasta, merkityksellisemmäksi tulemisesta asiakkaille ja vahvemman, kestävämmän perustan rakentamisesta kannattavalle kasvulle.

## Lisälukemista ja palveluita

- [Myynnin kompetensseista myynnin kyvykkyyksiin: sales enablementin rooli](https://paulviio.com/fi/myynnin-kompetensseista-myynnin-kyvykkyyksiin/) – miksi asiakaslähtöinen myynti tarvitsee sekä yksilön kompetensseja että organisaation kyvykkyyksiä
- [Strategic Value Sales Framework™](https://paulviio.com/fi/arvomyynnin-viitekehys/) – asiakaslähtöisen B2B-myynnin viisi arvoaluetta
- [B2B-myynnin konsultointi ja neuvonta](https://paulviio.com/fi/palvelut/myynnin-konsultointi/) – sen arvioiminen, missä ulkoa sisään -lähestymistapa luo arvoa, ja sen edellyttämien organisaation kyvykkyyksien rakentaminen
- [B2B-arvomyynnin koulutukset ja myynnin kehitysohjelmat](https://paulviio.com/fi/myyntikoulutus/) – asiakaslähtöisen arvomyynnin kompetenssien kehittäminen
- [Myyntiakatemian suunnittelu ja toteutus](https://paulviio.com/fi/palvelut/myyntiakatemia/) – asiakaslähtöisen myynnin kompetenssien kehittäminen eri rooleissa ja pitkällä aikavälillä

---

## Lähteet

### Akateeminen tutkimus

Anderson, J. C., & Narus, J. A. (1999). [*Business Market Management: Understanding, Creating, and Delivering Value*](https://www.kellogg.northwestern.edu/academics-research/research/detail/1999/business-market-management-understanding-creating-and-delivering-value/). Prentice Hall.

Franke, G. R., & Park, J.-E. (2006). [Salesperson adaptive selling behavior and customer orientation: A meta-analysis](https://doi.org/10.1509/jmkr.43.4.693). *Journal of Marketing Research, 43*(4), 693–702.

Grönroos, C. (1994). [From marketing mix to relationship marketing: Towards a paradigm shift in marketing](https://doi.org/10.1108/00251749410054774). *Management Decision, 32*(2), 4–20.

Grönroos, C. (2011). [A service perspective on business relationships: The value creation, interaction and marketing interface](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2010.06.036). *Industrial Marketing Management, 40*(2), 240–247.

Grönroos, C. (2023). [Towards a marketing renaissance: Challenging underlying assumptions](https://doi.org/10.1177/14413582231172269). *Australasian Marketing Journal, 31*(4).

Hinterhuber, A. (2017). [Value quantification capabilities in industrial markets](https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2016.11.019). *Journal of Business Research, 76*, 163–178.

Homburg, C., Müller, M., & Klarmann, M. (2011). [When should the customer really be king? On the optimum level of salesperson customer orientation in sales encounters](https://doi.org/10.1509/jm.75.2.55). *Journal of Marketing, 75*(2), 55–74.

Keränen, J., Terho, H., & Saurama, A. (2021). [Three ways to sell value in B2B markets](https://shop.sloanreview.mit.edu/store/three-ways-to-sell-value-in-b2b-markets). *MIT Sloan Management Review, 63*(1), 64–70.

Kerr, P. D., & Franco-Santos, M. (2023). [The impact of performance measurement diversity on customer-oriented selling behavior](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2023.02.016). *Industrial Marketing Management, 110*, 56–67.

Minerbo, C., Kleinaltenkamp, M., & Brito, L. A. L. (2021). [Unpacking value creation and capture in B2B relationships](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2020.11.011). *Industrial Marketing Management, 92*, 163–177.

Raja, J. Z., Frandsen, T., Kowalkowski, C., & Jarmatz, M. (2020). [Learning to discover value: Value-based pricing and selling capabilities for services and solutions](https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2020.03.026). *Journal of Business Research, 114*, 142–159.

Rusthollkarhu, S., Hautamaki, P., & Aarikka-Stenroos, L. (2021). [Value (co-)creation in B2B sales ecosystems](https://doi.org/10.1108/JBIM-03-2020-0130). *Journal of Business & Industrial Marketing, 36*(4), 590–598.

Terho, H., Haas, A., Eggert, A., & Ulaga, W. (2012). [‘It's almost like taking the sales out of selling’—Towards a conceptualization of value-based selling in business markets](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2011.11.011). *Industrial Marketing Management, 41*(1), 174–185.

Terho, H., Eggert, A., Haas, A., & Ulaga, W. (2015). [How sales strategy translates into performance: The role of salesperson customer orientation and value-based selling](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2015.02.017). *Industrial Marketing Management, 45*, 12–21.

Töytäri, P., Brashear Alejandro, T., Parvinen, P., Ollila, I., & Rosendahl, N. (2011). [Bridging the theory to application gap in value-based selling](https://doi.org/10.1108/08858621111162299). *Journal of Business & Industrial Marketing, 26*(7), 493–502.

Viio, P., & Grönroos, C. (2014). [Value-based sales process adaptation in business relationships](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2014.05.022). *Industrial Marketing Management, 43*(6), 1085–1095.

Viio, P., & Grönroos, C. (2016). [How buyer–seller relationship orientation affects adaptation of sales processes to the buying process](https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2015.07.013). *Industrial Marketing Management, 52*, 37–46.

Viio, P., & Nordin, F. (2017). [Double-loop sales adaptation: A conceptual model and an empirical investigation](https://doi.org/10.1080/1051712X.2017.1313673). *Journal of Business-to-Business Marketing, 24*(2), 123–137.

### Johdon ja liike-elämän tutkimus

Anderson, J. C., & Narus, J. A. (1998). [Business marketing: Understand what customers value](https://hbr.org/1998/11/business-marketing-understand-what-customers-value). *Harvard Business Review, 76*(6), 53–65.

Anderson, J. C., Narus, J. A., & van Rossum, W. (2006). [Customer value propositions in business markets](https://hbr.org/2006/03/customer-value-propositions-in-business-markets). *Harvard Business Review, 84*(3), 90–99.

Gartner. (25.6.2025). [Gartner sales survey finds 61% of B2B buyers prefer a rep-free buying experience](https://www.gartner.com/en/newsroom/press-releases/2025-06-25-gartner-sales-survey-finds-61-percent-of-b2b-buyers-prefer-a-rep-free-buying-experience).

Lee, J.-Y., Sridhar, S., & Palmatier, R. W. (2015). [Customer-centric org charts aren't right for every company](https://hbr.org/2015/06/customer-centric-org-charts-arent-right-for-every-company). *Harvard Business Review*.

McKinsey & Company. (12.9.2024). [Five fundamental truths: How B2B winners keep growing](https://www.mckinsey.com/capabilities/growth-marketing-and-sales/our-insights/five-fundamental-truths-how-b2b-winners-keep-growing).

McKinsey & Company. (28.5.2026). [The surprising economics of B2B growth: The new survival threshold—and what it takes to thrive](https://www.mckinsey.com/capabilities/growth-marketing-and-sales/our-insights/the-surprising-economics-of-b2b-growth-the-new-survival-threshold-and-what-it-takes-to-thrive).

### Viitekehys

Viio, P. (2026). [*Strategic Value Sales Framework™: Framework for B2B Commercial Transformation*](https://paulviio.com/fi/arvomyynnin-viitekehys/). PaulViio.com.
